keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Millaisen Malmin jätämme jälkipolville?

Oletetaan, että Malmin lentokentän toiminta lakkaa. Oletetaan, että alueen kokonaissuojelu raukeaa.

Otetaan nyt lähtökohdaksi nuo oletukset, koska muuten ei mikään keskustelu etene, vaan pysähtyy jänkkäämiseen siitä lopetetaanko lentokenttä vai ei.

Jätetään nyt hetkeksi vähän syrjemmälle sekin, mitä lähistön nykyiset asukkaat ajattelevat asiasta. Meidän perimmäinen vastuumme on kuitenkin ajatella sitä, millaisen maailman jätämme tuleville polville. Sillä ei tässä ole merkitystä, ovatko tulevat helsinkiläiset meidän lapsiamme vai tulevatko he Nilsiästä tai Mosulista. Kaikilla tulevilla helsinkiläisillä on oikeus vihtyisään ja toimivaan kotikaupunkiin.

Nyt voidaan hetki keskittyä miettimään, miten tälle alueelle saadaan hyvää kaupunkia, miten luontoarvoja kunnioitetaan ja mitä hyötyä rakentamisesta voisi olla koko Helsingin mittakaavassa.

Yleiskaavassa on Malmin kohdalla lähdetty suunnittelemaan hyvällä otteella. Ensin on haluttu kartoittaa tärkeimmät luontoarvot, ja vasta sen jälkeen katsotaan mihin rakentaminen voidaan sijoittaa. Asukkaa on otettu mukaan pohjatyöhön jo ennen varsinaista kaavatyötä. Kaupunkilaisten ehdotuksista kannattaa nostaa esiin idea Longinojan entistämisestä oikeaksi puroksi – nythän se kulkee maan alla lentokentän alitse. Taimenia nousee jo nyt. Kun kansalaisraateja käytetään jatkossakin, voidaan alueelle saada jopa enemmän ja parempaa kaupunkiluontoa. Sitä tarvitaan, koska koillisessa se on vähissä jopa ydinkeskustaan verrattuna.

Malmi oli ennen vuoden 1948 alueliitoksia Helsingin maalaiskunnan hallinnollinen keskus. Sitä on myöhemminkin yritetty kehittää aluekeskuksena, mutta nykyisellään se on hiukan hajanainen ja epäviihtyisä verrattuna moneen muuhun uudempaan paikalliskeskukseen. Lentokenttäalueen rakentaminen tuo lisää asukkaita ja yritystoimintaa, jotka voivat kohentaa Malmin ilmettä.

Nykyisellään lentokenttä on kohtalaisen kokoiseen järveen verrattava liikenne-este, joka osaltaan pitää yllä koillisten kaupunginosien hajanaisuutta. Suunnitellut joukkoliikenneyhteydet muuttavat tilanteen. Paitsi että koillinen kaikkineen tulee paremmin osaksi kaupunkirakennetta, ne vahvistavat Malmia liikenteen solmukohtana.

Lentokentän  rakentamiselle on toki vaihtoehtoja, mutta niihin liittyy vielä suurempia ongelmia. Viikin pellot suojaavat nyt Vanhankaupunginlahtea, joka on kansainvälisesti arvokas linnustonsuojelualue. Samaan kokonaisuuteen kuuluu Kivinokka, jota myös on haviteltu rakennusmaaksi. Entä haluammeko säilyttää Haltialan ja Tuomarinkylän peltomaisemat? Onko Keskuspuisto koskematon? Sellaista vaihtoehtoa ei ole, jossa kaikki nämä jätetään rakentamatta. Kaupungistuminen jatkuu, ja Helsingin väkiluku kasvaa. Ei Malmin kenttääkään rakenneta kajoamatta monille tärkeisiin arvoihin, mutta ehkä sittenkin siellä hyödyt suhteessa haittoihin ovat pienimmät.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jos Longinojan tilanne huononee - esimerkiksi puron rannat "siistitään" pensaista ihmisten "iloksi", niin samalla taimen menettää suojan lisääntyä ja kasvaa. Tuleeko sitten vedenkorkeuden vaihteluista vielä hurjempia huleputkien löytäessä tiensä suoraan puroon, vai imeytetäänkö sadevesi maahan ennen puroa. Raivataanko metsää, joka suodattaa nyt osan sadevedestä; mitä tapahtuu teolliselle toiminnalle, joka nyt tuottaa päästöjä puroon. Tehdäänkö kosteikkoja. Tahtoo sanoa, että Longinoja on jo nyt Euroopan parhaita taimenpuroja kaikesta ihmisen tuottamasta haitasta huolimatta, jos katsotaan poikasmääriä, joten tilanteen huononeminen rakentamisen takia olisi katastrofi. Rantojen pitää antaa kasvaa pensaikkoa ja puita, sadevesille rakennettava kosteikkoja, täysi rauhoitus, metsää ei tule kaataa vaan rakentaminen nyt puuttomille alueille...Virho ja kumppanit mukaan, jos todella alue kaavoitetaan, muuten tulee vahinkoa, kun ei huomioida vesiluonnon tarpeita tarpeeksi laajasti.

Hanumanne kirjoitti...

Erinomaisia huomioita, kiitos! Olen täysin samaa mieltä siitä, että Longinoja taimenineen on alueen luontokohteista tärkein. Ensimmäisissä kaavailuissa sen suojavyöhyke on jäänyt aika pieneksi, ja puron kohtalosta on pidettävä tarkkaan huolta.

Kosteikot ja pensaikot muuten takaisivat myös sen, että nykyisestä linnustosta yölaulajien pesimäympäristö säilyisi.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi kaikkien on asuttava Helsingin rajojen sisällä? Esim. paremmin saavutettavan kehäradan varrella on tilaa vaikka kuinka paljon.

Sinulla ei ilmeisesti ole tarpeeksi tietoa siitä, mitä hyötyä Malmista on jo nyt enemmän kuin pienestä ja suhteettoman kalliista lähiöalueesta. Eikä ilmeisesti siitä, mitä lentokenttä merkitsee tulevaisuudessa keskellä kaupunkia.

Lyhyesti:

-lentoliikenne kasvaa
-Malmin korvaavaa vaihtoehtoa ei ole
-kulttuuriarvot ovat korvaamattomat
-luonto- ja virkistysarvot ovat korvaamattomat
-koko kenttäalue on lisäksi suojeltu RKY-merkinnällä v. 2009

Hanumanne kirjoitti...

Olen monastikin ihmetellyt, miksi "kaikki" haluavat tulla Helsinkiin. Näyttää kuitenkin siltä, että halukkaita riittää.

Niin kauan kuin naapurikunnat haluavat pysyä itsenäisinä, emme Helsingissä voi vaikuttaa siihen, miten ne vastaavat muuttoliikkeeseen, vaan meidän on kyettävä löytämään rakennusmaita itse.

Hanumanne kirjoitti...

Mahdollisille seuraaville kommentoijille: En tässä yhteydessä puutu ollenkaan kysymykseen, rakennetaanko lentokenttä vai ei. Kuten blogissani jo sanoin. Sitä keskustelua voi jatkaa muualla, enkä julkaise enempää sen sisältöisiä kommentteja. Valitan mahdollista mielipahaa.

Minun sydäntäni lähellä on se, miten me voimme varmistaa sellaisen uuden asuinalueen rakentamisen, jolla luontoarvot ovat kohdallaan.