Metsähanhella menee huonosti. Suomessa pesii noin 1000-2500 paria, jotka kuuluvat taigametsähanheksi nimettyyn alalajiin. Kuvan hanhi on tundrametsähanhi, joita pesii hiukan runsaammin joukoin Pohjois-Venäjällä ja Siperiassa. Tämä yksilö viihtyi pitkään Kartanonhaan nurmikoilla Mätäjoen rantamilla kesällä 2018.
Helsingissä näkee yleisemmin merihanhea, joka on kookkaampi ja vaaleampi ja jolla on silmiinpistävä kiilamainen ”porkkananokka”. Metsähanhiparvia pysähtyy lepäilemään huhtikuussa, kun lumi sulaa pelloilta.
Metsähanhi on taantunut voimakkaasti varsinkin Etelä-Suomessa.syynä pidetään ennen muuta soiden raivaamista turpeen tuotantoon. Metsähanhi pesii mieluiten avoimilla aapa- ja rimpisoilla, joita on runsaasti kuivattu turvetuotannon alta. Joskus on epäilty voimakkaasti lisääntyneen ja aggressiiviseksi tiedetyn joutsenen syrjäyttävän metsähanhen pesimäpaikoiltaan, mutta tutkimus ei tue näitä arveluja.
Sosiaalisen median vihapuheympäristössä on pöyristelty rahoja, joita käytetään valkoposkihanhille tarkoitettuihin ruokailupeltoihin. Puhutaan kuitenkin pienistä summista, jos niitä verrataan turpeen tuotantoon ja yleensä soiden ojittamiseen suunnattuihin tukiin. Soilla pesivien lintujen kannan heikentämistä on siis tuettu moninkertaisesti verrattuna arktisten hanhien suosimiseen.
Helsingin hanhistrategiasta puuttuvat vielä lintuniityt, joilla niin kaupunkilais- kuin maalaishanhetkin saisivat vuodenaikaan katsomatta levätä ja ruokailla rauhassa. Kyllä nekin vielä tänne saadaan lintujen ka kaupunkilaisten iloksi, jahka tehdään ensin Helsingistä Euroopan lintupääkaupunki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti