Koillis-Helsinkiä sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkouudistus ei koske näillä näkymin oikeastaan mitenkään, ainakaan niin että palvelut heikkenisivät. Kaikki alueen nykyiset terveysasemat jatkavat vielä vuosia.
Palveluverkkoa täytyy uudistaa, koska palvelujen sisältö muuttuu. Valtakunnassamme on yksiselitteisesti linjattu, että sosiaali- ja terveyspalvelut on liitettävä tiiviisti yhteen. Tätä ajattelua Helsinki soveltaa vuodesta 2017 alkaen uudessa Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa.
Kaiken palveluajattelun perustana täytyy olla lähipalveluperiaate. Muuta vaikeaa tässä ei sitten olekaan kuin riittävän yksimielisyyden saaminen siitä, mitä tarkoitetaan "lähipalveluilla". Jos käyn kerran vuodessa tai kahdessa terveysasemalla, ei sen etäisyydellä ole suurta merkitystä. Jos en pääse omin avuin vuoteesta ylös, palvelut on tuotava minulle kotiin. On helppo hahmottaa kokonainen kirjo erilaisia palvelutarpeita näiden ääripäiden välille. Kaikkia olisi kyettävä palvelemaan "lähellä".
Helsingissä yritetään nyt yhdistää monen suuntaiset vaatimukset periaatteessa yksinkertaisella konseptilla: toisaalta perustetaan aiempaa suurempia palveluasemia, joista kaikki palvelut saa saman katon alta, ja toisaalta parannetaan kaupunkilaisten luokse jalkautuvia palveluja ja tuetaan oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoa. Kalasataman palvelukeskus ja sen valmistuttua avattava Kallion perhekeskus havainnollistavat tätä palveluajattelua.
Palveluverkkoesitys on pääosin hyvä. Verrattuna hallituksen kovasti kehumaan sote-järjestämislakiin se on itse asiassa varsin edistyksellinen ja kunnianhimoinen, mistä me lautakunnan jäsenet olemme tainneete, että hieman yllättyäkin. Me Vihreät näemme siinä kuitenkin yhden suuren riskin, jonka haluamme minimoida ennen asian lyömistä lukkoon.
Kaupunkilaisten kollektiivisessa muistissa on muutamia aikaisempia uudistuksia, joissa palveluja on keskitetty isompiin yksikköihin. Joka kerta on luvattu, että samalla lähipalvelut turvataan tuottamalla jotakin terveyskioskin kaltaista lakkautettujen lähipalvelujen tilalle. Joka kerta nämä korvaavat lähipalvelut ovat unohtuneet tai kuihtuneet pois. Tämä ei nyt saa toistua. Siksi me vaadimme selviä takeita esimerkiksi jalkautuvien palvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämisestä. Konkreettisesti me edellytämme, että uuden perhekeskuksen pilotointi aloitetaan neuvolatarkastuksista päiväkodeissa ja kotikäynneistä.
Kokonaisuutena palveluverkkoesitys antaa hyvät kehykset palvelujen tuottamiselle uusille sukupolville. Tehtävä ei ole helppo, kun tiedämme, että köyhyys ei poistu juhlapuheilla, väestö ikääntyy, elämäntapasairaudet lisääntyvät ja kestävyysvaje kasvaa.
Palveluverkkosuunnitelma on hyväksyttävänä Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 23.9.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti