Jokelan koulukeskus on mitä tavallisin opiskelutehdas. Miksi juuri siellä tapahtui murhenäytelmä, jollaista Suomen koululaitos ei ole aikaisemmin kokenut?
Ehkei kannata viedä tätä ajatusta pidemmälle. Sisäministerimme ennätti jo avaamaan suunsa, jolloin sieltä loikkasi jotain sellaista että koulujen turvallisuutta täytyy vakavasti tarkastella. No joo. Jokelan murhenäytelmä on sittenkin yksittäistapaus, jolla ei ole sen selvempiä liittymäkohtia yleiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen kuin taannoisella Myyrmannin pommilla. Ei tämä tosin tee tragediaa yhtään vähemmän järkyttäväksi.
Silti: ei vain kouluissa, vaan kaikkialla julkisissa palveluissa - terveysasemilla, sosiaalivirastoissa - työntekijät kokevat välillistä ja välitöntä uhkaa enemmän kuin ennen. Jollakin tavalla meidän pohjoinen viattomuutemme on tahriintunut.
Viimeinen asia, minkä haluan meidän nyt tekevän, on se, että alamme turvallisuuden nimissä tehdä koulusta itsellemme vankilaa. Suomalaisessa koulussa tulee ovien olla auki. Raaistuvassa maailmassa meidän vahvin aseemme on hallittu sinisilmäisyys.
keskiviikko 7. marraskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti