Ihan Rukalta

Eläkesotkusta tekisi mieli sanoa, että paljon melua tyhjästä. Hirveän kohun ja neuvottelukierroksen jälkeen olemme siinä tilanteessa, että mitään ei ole tapahtunut.

Siitä olen hämmentynyt, että totuutta on vaihteeksi venytetty korkeimmalla tasolla. Pääministeri kertoi aluksi keksineensä ajatuksen eläkeiän nostamisesta Rukalla hiihdellessään. Pian ilmeni, että ajatus oli oikeastaan peräisin Jyrki-boylta, joka loppujen lopuksi oli hänkin löytänyt sen - yllätys - virkamiesten valmisteluasiakirjoista.

Mitäs tässä nyt sitten, muka? Tulee vain mieleen Vanhas-Matin taannoinen selitys tyttöystävän tapaamisesta IKEAssa, kun miestä ilmeisesti hävetti kertoa että nettideittaillessahan se tuli vastaan. (Matti hei, ei siinä ole mitään hävettävää, sieltä minäkin vaimoni sain).

Opettajana olen tottunut kohtaamaan nuoria miehiä ja naisia, joilta samalla tavalla lipsahtelee pieniä totuudenmuunnoksia. Kansakoulussa niitä vielä sanottiin valheiksi. Useimmiten ne ovat samanlaisia kuin nämä pääministerin rukat ja ikeat, siis niin että itse asiaan ne eivät vaikuta millään lailla. Ketä kiinnostaa, mistä pääministeri naisensa löytää tai missä hänen aivonsa raksuttavat? Paha juttu vain on se, että kun mies nyt toistamiseen on saatu kiinni keksityistä faktoista pienissä asioissa, niin ei sitä oikein osaa uskoa muihinkaan faktoihin, joita hänen suustaan kuulee. Varmaan hänelläkin on jotkin moraaliset rajat valehtelun suhteen, mutta mistä minä tiedän, missä ne menevät?

Samassa eläkejupakassa pääsi kyllä Heinäluomakin vähän irrottelemaan, jos Vihreän langan haastattelua on uskominen. Viikko sitten oppositiojohtajaltamme kysyttiin, kenen naisen kanssa hän haluaisi vaihtaa paikkaa. Vaimonsa kanssa tietysti, luokanopettajan. Samalla voisi kuulemma kansanedustajakin miettiä, näemmekö pian 65-vuotiaita opettajia lapsiamme opettamassa.

En oikein osaa uskoa, että Heinäluoma olisi noin huonosti selvillä oman vaimonsa eläke-eduista. Opettajien eläkeikä kun nostettiin 65 vuoteen jo ajat sitten, olisiko ollut Esko Ahon hallituskaudella. Ainakin itse jouduin valitsemaan vanhan ja uuden eläkeiän välillä noin 15 vuotta sitten. Opetajat ovat olleet tässäkin asiassa edelläkävijöitä. Ainahan voi kuitenkin oppositiosta päin antaa totuuden vähän niin kuin itsekseen muuntautua. Jos lukija vahingossa ymmärtää, että meille opeillekin ollaan nyt tekemässä samaa eläkevääryyttä kuin muille, niin oma vika.

Lähellä on kuitenkin ajatus, että tässä hiukan koetettiin sahata lukijaa silmään ja napsia viekkaudella pisteitä kotiin.