Kuljin Kolmen sepän patsaan ohi. Niin kuin vaalien alla yleensä, aukio oli mökkejä ja vaalityöntekijöitä mustanaan. Kun vielä keltaisten kassien kanniskelijoita valui tasaiseen tahtiin sporakiskojen yli (siitä Helsingin vilkkaimmasta kadunylityspaikasta, jossa EI ole suojatietä), tunnelma oli aika vilkas.
Vanhan seinustalla oli poikkeava näky: kaksi nuorta miestä seisoi asennossa ja vakavailmeisenä kannattelemassa nuoren kokoomusehdokkaan kasvokuvalla varustettua banderollia. Olen nähnyt samat banderollit aikaisemminkin. Nyt oivalsin, mikä sen näkemisessä saa ihoni kananlihalle: asetelma oli kuin suora kopio Tukholmassa näkemästäni performanssista. Muutamana alkusyksyn lauantaina olen katsellut Medborgarplatsenilla ruotsalaisia nationalisteja, patriootteja, uusnatseja, millä nimellä he itseään sitten kutsuvatkaan, jotka ovat samalla tavalla seisseet asennossa, hymyttömin ilmein, omaa mustanpuhuvaa lippuaan kannatellen.
Mikä saa nämä arjalaisen oloiset nuoret miehet seisomaan banderollinsa kanssa autistista uhmaa ilmaisevin kasvoin?
Olen huolissani maahanmuuttajien ja ruotsia äidinkielenään puhuvien suomalaisten vastustamisesta. Avoimen tai peitellyn rasistiset rähjäämiset eivät herättäne enää erityistä huomiota lähiöpubien nurkilla. Jotenkin olen kuitenkin koettanut itselleni selittää sen turhautuneen lähiökansan purnaamisena edes jostakin, kun politiikasta ei muuten tunnu saavan otetta. Vielä paljon huolestuttavampaa on kuitenkin nähdä, miten nuoret, koulutetut ja oletettavasti ihan fiksut ihmiset alkavat pitää kansanryhmiin kohdistuvaa syrjintää normaalina ja tavoiteltavana. Perussuomalaisten nousuun ovat kaikki puolueet Vihreitä ja kenties Vasemmistoliittoa lukuunottamatta vastanneet vähentämällä ymmärrystään vähemmstöryhmiä kohtaan. Persuistuneet, voisi sanoa.
Nyt olemme sitten saaneet katukuvaan nämä vakavailmeiset arjalaisnuorukaiset. Valtapuolue Kokoomuksen siipien suojassa.
Rasismille ja vähemmistöjen sortamiselle on sanottava tiukka ei. Nyt niin kuin aina. "Kansallismielisyys" on uskallettava torjua ennen kuin banderolleja piteleville nuorille miehille ilmestyvät käsivarsinauhat - tai univormut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Olen samaa mieltä. Noille natseille olisi tehtävä jotain. Tuntuu, etteivät he oikein käsitä mitä ovat tekemässä. Heidät pitäisi jotenkin uudelleen kouluttaa ja sijoittaa sitten uudelleen yhteiskuntaan. Luulisi koulutusmetodeja löytyvän.
Luulisin, että tärkeintä on vaikuttaa yhteiskunna rakenteisiin niin, että nat(s)ionalistisilta aatteilta ja puuhapiireiltä katoaa kasvualusta. Emme saa ummistaa silmiämme siltä, että Suomessakin on kasvava määrä ihmisiä, joilta puuttuu tärkein: toivo paremmasta.
Sen lisäksi meilläkin on yhä enemmän nuoria miehiä, jotka eivät ole kunnolla kiinnittyneet sen paremmin perheeseen, yhteiskuntaan kuin työelämäänkään. Suuri määrä joutilaita ja näköalattomia nuoria miehiä on aina osoittautunut yhteiskunnan kehityksen kannalta huonoksi asiaksi.
Uudelleenkoulutuksella ei minun korvissani ole kaunis kaiku. Monille näistä ajelehtivista suomalaisista yhteiskunta on kyennyt tarjoamaan vain erilaisia keinoja, joilla heidän minuuttaan ja tapaansa olla ja elää on rajoitettu ja kuristettu.
Uuden Suomen on osattava tarjota mahdollisuuksia kaikille.
Lähetä kommentti