keskiviikko 26. lokakuuta 2016

LIITO-ORAVAT PELASTIVAT YLEISKAAVAN


Helsingin keskuspuistosta löydettiin paljon uusia merkkejä liito-oravista. Jotkin liito-oravametsiköt ovat paikoissa, jotka uuden yleiskaavan ”pikseleissä” on merkitty pääasiassa rakennettaviksi. Yksi näistä liito-oravametsistä on Hämeenlinnanväylän varrella hiukan Maunulan majasta pohjoiseen, pari muuta kattaa suuren osan vielä metsänä säilyneestä Pirkkolasta. Erillinen tihentymä on myös ”Maunulan kolmiossa” Haavikkotien eteläpuolella. Siipiveikkojen pesäpaikkoja on myös Haltiavuoren metsän uumenissa ja Malmin lentokentän eteläpuolella, mutta niihin ei kohdistu nyt minkäänlaista uhkaa.





Liito-oravat eivät suinkaan kaada yleiskaavaa, vaan vahvistavat sen toteutumista. Juuri näistä Hämeenlinnanväylän reunan tontit ovat nousseet keskusteluun todellista merkitystään selvästi suurempana asiana. Luontoväen keskuudessa on saatu syntymään mielikuva, että ”nyt Keskuspuistoa taas nakerretaan”, mitä jotkut omia poliittisia tarkoitusperiään ajavat ovat sitten paisutelleet muotoon ”Vihreät haluavat tuhota Keskuspuiston”. Ei tarvitse pitkäksi aikaa pysähtyä palauttamaan normaalia hengitysrytmiään, kun huomaa että nyt ollaan jo älyvapaan äärellä.


Jos halutaan rakentaa entinen moottoritie kaduksi, jolla kulkee tehokas joukkoliikenne, se edellyttää myös tehokasta rakentamista kadun varsille. Peltojen keskellä kulkeva katu on maantie eikä bulevardi. Pikaraitiotie ei ole kannattava, ellei sen reitillä ole matkustajia, ”nousuja”, niin kuin alan slangilla sanotaan. Näin nämä palaset liittyvät toisiinsa: Kun halutaan säästää viheralueita, on tiivistettävä kaupunkirakennetta ja kehitettävä joukkoliikennettä, joka puolestaan vaatii väyliä joilla kulkea. Kaupunkibulevardit iskevät kolmeen kärpäseen kerralla. Moottoriteiden varrelta vapautuu runsaasti rakennusmaata, ne soveltuvat erinomaisesti joukkoliikenteen runkoväyliksi, eikä niiden bulevardisoinnin vuoksi tarvitse ”mennä metsään”.


Paitsi tuossa Maunulan ja Pirkkolan kohdalla. Siinä ovat vähitellen muuttuneet metsäksi tai ainakin pensaikoksi entiset pellot, joiden halki Hämeenlinnantie rakennettiin 1960-luvulla. Siinä virtaa myös puro, jota lapsuudessani kutsuttiin kuvaavasti Mätäpuroksi, mutta joka tunnetaan nyt taimenten kotina ja Maunulanpuron nimellä. Täällä liito-oravat tekevät kaikille palveluksen, sillä niiden ansiosta on nyt helppo määritellä, mikä on arvokasta Keskuspuistoa ja mikä moottoritien piennarpusikkoa. Molempia siellä nimittäin on, mistä käydyn huutokilpailun perusteella on vaikea saada selvää.


Keskuspuisto on vienyt harmittavasti tilaa keskustelulta Helsingin muiden arvokkaiden luontokohteiden käsittelystä kaavoituksessa. Mitä tehdään Vanhankaupunginlahden ympäristössä? Vartiosaaressa? Melkissä? Ramsinniemellä? Eivätkö ne ole yhtä hyvin peruste kaavan hylkäämiselle, onhan Vanhankaupunginlahti kansainvälisestikin arvokas linnustonsuojelualue?


Jokaisen luonnontilaisen aarin luontoarvot täytyy selvittää huolella, ennen kuin yleiskaavan mahdollistamia asemakaavoja aletaan laatia. Se on liito-oravien opetus.


Helsingin kaavoitukseen tarvitaan yksiselitteinen toimintatapa, jolla Ympäristökeskus ja luontoon kiintyneet kaupunkilaiset saadaan mukaan. Pelastin jokunen vuosi sitten kaupunginhallituksessa ”Papukaija Zagulan metsän” rakentamiselta, koska satuin olemaan oikeaan aikaan valppaan oikeassa paikassa. Pitkäkosken vedenottamon luona on pieni metsä, jota mahdollisesti nakerrettaisiin, ellen olisi ollut oikealla hetkellä kertomassa sen arvosta. Vielä jäljellä olevien säästettävien kohteiden kohtalo ei kuitenkaan jatkossa voi olla kiinni yksilöiden satunnaisesta valppaudesta, vaan jokaiseen puskaan ja pöpelikköön on suhtauduttava yhtä vakavasti. Sillä tavoin emme vain löydä arvoluontoa, vaan voimme peräti tehdä kaupunkiluontoa paremmaksi ja helpommin saavutettavaksi helsinkiläisille.


Vihreys on yksi Helsingin keskeisistä vahvuuksista, ja Keskuspuisto on sen vihreä sydän. Kun nyt saamme ”lisää kaupunkia Helsinkiin”, on myös muistettava että uusille kaupunkilaisille tarvitaan myös kaupunkiluontoa ja puistoja enemmän, ei vähemmän. Siksi on vaadittava myös:


Lisää keskuspuistoa Keskuspuistoon!

Ei kommentteja: