Yösija on ihmisoikeus

Skopjen vanhalla kivisillalla, uuden ja mahtipontisen Aleksanteri Suuren patsaan varjossa, on likainen huopa, jolla lepäilee pieni romanipoika. Päivä on kulunut darbuka-rumpua soittaessa ja dinaarin kolikoita kerjätessä. Pojan ikää on vaikea arvioida, koska niukan ravinnon vuoksi romanit jäävät muuta väestöä pienikasvuisemmiksi. Ehkä kymmenen vuotta, ehkä vähemmän.

Hannu Tuominen 2016

Romanien asema Makedoniassa, Kosovossa ja muissa Balkanin maissa on yksinkertaisesti sanottuna kurja. Romania ja Bulgaria ovat kuitenkin EU-maita, joista voi lähteä esimerkiksi Suomeen hiukan paremman elämän  toivossa. Täälläkin on kuitenkin tarjolla vain murusia, joita meiltä varisee, kuten puistoihin heitettyjä tyhjiä pulloja. Ihmisarvoiseen asumiseen se ei riitä, eikä kaikilla edes paluumatkaan kotiseudulle ennen talvea ja pakkasia.

Viime talvena moni romani jäi yöksi ulos pakkaseen, kun kaupungin hätämajoituspaikat eivät riittäneet. Yösijan puute kovassa pakkasessa aiheutti jopa vakavia paleltumavammoja. Nostimme asian esille sote-lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Silloinen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty julisti, että ”ketään ei jätetä sosiaali- ja kriisipäivystyksen kynnykselle". Siitä huolimatta saimme kuulla, että asunnottomia EU-maiden kansalaisia oli käännytetty ovelta. Helsingin toimien laillisuudesta tehtiin kantelu eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle, jonka lausuntoa edelleen odotetaan.

On selvää, että näin ei voi jatkua. Romanien ja muiden EU-kansalaisten lisäksi on varauduttava siihen, että osa vastaanottokeskuksista poistetuista ja vaille oleskelulupaa jätetyistä turvapaikanhakijoista jää Helsinkiin ilman papereita ja asuntoa.

Ponnistustemme ansiosta Helsinki on nyt hankkinut Diakonissalaitokselta hätämajoitusta vuoden 2016 loppuun asti. Paikkoja on kuitenkin vain 30, ja sopimus kattaa korkeintaan 21 yötä -10 °C:n pakkasrajalla. Tämä ei vielä riitä, sillä Vailla vakinaista asuntoa ry. arvioi Helsingissä olevan 50-100 hätämajoitusta tarvitsevaa.

Oikeus hätämajoitukseen on kaikilla sitä tarvitsevilla riippumatta kansallisuudesta, oleskeluluvasta tai henkilöpapereista. Siksi kaupunginhallitus teki eilen 7.11. kaksi tärkeää linjausta. Tuimme Vasemmistoliiton vaatimusta, että ”sosiaali- ja terveysviraston ohjeistusta kriisimajoitukseen muutetaan siten, että henkeä tai terveyttä uhkaavissa tilanteissa välttämätön hätämajoitus järjestetään perustuslain vaatimalla tavalla kaikille kansalaisuudesta, kotipaikasta ja oleskelulupastatuksesta riippumatta.” Vihreiden tahdon mukaan ”kaupunginhallitus kehottaa sosiaali- ja terveysvirastoa tiiviisti seuraamaan hätämajoituksen toimivuutta liikkuvan väestön kysymyksiin erikoistuneiden järjestöjen ja kansalaistoimijoiden kanssa sekä reagoimaan välittömästi mahdolliseen palvelutarpeen kasvuun.” Kumpikin lisäys hyväksyttiin murskaenemmistöllä vain Kokoomuksen (Laura Rissasta lukuunottamatta) ja perussuomalaisten äänestäessä niitä vastaan.

Vastuu asunnottomien hätämajoituksesta kuuluu jakamattomasti kaupungille, vaikka seurakunnat ja vapaaehtoiset kansalaiset osallistuisivatkin sen järjestämiseen. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on välttämätöntä, koska yhteistyökumppanit pystyvät kaupungin omaa toimintaa nopeammin ja joustavammin reagoimaan äkillisiin tilanteisiin. Kaupungin omia palveluja ei myöskään ole tarkoitettu lapsiperheille, joita niitäkin ulkomaalaisten asunnottomien joukossa on.

Järjestöavustuksia vuodelle 2017 käsitellään lähiviikkoina sote-lautakunnassa. Siinä yhteydessä varmistamme, että yösija on taattu kaikille tarvitsijoille ja että kaupungin ohjeistus on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukainen.

Ketään ei saa jättää pakkaseen.