perjantai 17. maaliskuuta 2017

Populistien satokausi

-->
Kun kesällä pitkän poutajakson jälkeen tulee vähän reippaammin vettä, kannattaa napata kori kouraan ja suunnata metsään. Lämpimällä säällä tarvitaan vain pari päivää, jotta kankaalle alkaa nousta herkullisia tatteja ja kantarelleja.

Viiruvalmuska. © Hannu Tuominen 2016


Kun vaalien jälkeinen poliittinen poutajakso lähenee loppuaan ja uudet vaalit lähestyvät, tapahtuu jotain saman tapaista. Monella ehdokkaalla on hyvä vainu sen suhteen, mikä äänestäjiä kiinnostaa. Helsingissä yksi poliittisen poudan kuumista aiheista on ollut kaupunkiluonto. Niinpä nyt näkyviin pulpahteleekin luonnon ystäviä, plop, plop!

Sienten itiöemät eivät metsässä kauan kestä. Ne, joita ei poimita sienikoriin, hajoavat aika pian jälkiä jättämättä. Samalla tavalla vaalien aikaisesta luontopopulismista jää tuskin havaittavia jälkiä niihin päätöksiin, joita uudessa valtuustossa tehdään. Äänestäjän kuluttajansuojaa tosin hiukan parantavat sellaiset rehellisemmät ehdokkaat kuin Tatu Rauhamäki, joka Helsingin Sanomissa kiukuttelee Östersundomin rakentamista haittaaville kehrääjille ja muille Natura-alueiden aiheuttamille haitoille. Vink-vink: mikähän lienee yleinen luontolinja Tatun puolueessa?

Vaalien alla on helppo luvata yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista, etenkin jos sattuu olemaan sellaisen ryhmän ehdokas, jolle ei ole odotettavissa merkittävää määrää valtuutettuja. Äänestäjän kannattaakin mieluummin pysähtyä katsomaan, mitä ehdokkaan edustama ryhmä on tehnyt aikaisempina vuosina. Toiset puolueet kun ovat luonnon puolustajina johdonmukaisempia kuin toiset.

4 kommenttia:

Taliin asuntoja kirjoitti...

Kuvassa taitaa olla viiruvalmuska.

Hannu Tuominen kirjoitti...

Oikein havaitsit, ja ehdinkin korjata sen jo ennen kuin näin kommenttisi. Herkullisia sieniä kumpikin, mustavahakas ja viiruvalmuska!

Anonyymi kirjoitti...

Hei,
Täysin asian vierestä, mutta toivon, että et itse puhu siinä mielessä populistisesti, että sanot julkisuudessa yleistäviä lauseita "Hgissä on keskimäätin n, 20 oppilaan luokkakoot." Luokkakoista puhuttaessa ei voi puhua keskiarvosta, jokainen ison luokan opettaja tuntee sen loukkaavaksi. Ja isoja luokkia Hgissä riittä, erityisesti alakouluissa! Omassa koulussani on joka vuosi useampi yli 26 oppilaan luokka, vuosittain myös pari 30-31 oppilaan luokkaa. Opettajan työmäärä kasvaa jokaisesta yksilöstä: kirjallinen arviointi, suullinen arviointi, tehtävien/kokeiden korjaus, vanhempien tapaamiset (à 30 min). Ottakaa, päättäjät, ystävällisesi selvää Hgin/pääkaupunkiseudun aktuaalisista luokkakoista!

Itseäni opettajana ahdistaa todella paljon oppilaiden valtava määrä (tänä vuonna 24 ekaluokkalaista, viime vuonna 30 kuudesluokkalaista), koska tiedän, että minusta ei riitä aikaa ja energiaa riittävästi kaikille.

Hannu Tuominen kirjoitti...

Puhut tietenkin ihan asiaa. Kun sanotaan että perusopetuksessa keskiarvo on vähän yli 20 oppilasta per ryhmä, jää sanomatta että alaluokilla ryhmät ovat keskimäärin suurempia ja yläluokilla vastaavasti suurempia. Keskiarvon lisäksi olisi mielenkiintoista nähdä myös mediaani tai tyyppiarvo.

Jos nyt tässä kohdin pysähdytään miettimään populismia, niin ainakin on helppo huomata että realistisilla budjettilisäyksillä ei ryhmäkokoja saada olelisesti pienemmiksi. Opettajana tiedän, että on melko samantekevää, onko matikan ryhmässäni 26 vai 22 oppilasta. Samalla panostuksella voidaan kuitenkin palkata esimerkiksi resurssiopettajia, jotka työskentelevät tarpeen ja tilanteen mukaan joko samassa tilassa ryhmästä vastaavan opettajan kanssa tai eri tilassa muutaman oppilaan kanssa.

Tästä taas tullaan siihen keskusteluun, johon viitannet, missä pohdittiin, pitäisikö asettaa opetusryhmän koolle yläraja. Minusta se kysymyksenasettelu taas on hyvin lähellä populismia, koska a) rajallisilla resursseilla ryhmäkokoja ei pystytä kuitenkaan merkittävästi pienentämään ja b) koulutyön helpottamiseen on tehokkaampiakin keinoja.

Koska minulla on kokemusta myös rehtorin työstä, uskon yksinkertaiseen reseptiin: koululle riittävä budjetti ja rehtorille riittävät valtuudet sekä opetusryhmien että henkilöstön suhteen.