Upposiko Apotti?

Varoitus: tässä blogissa mainitsen useita oikeita ihmisiä nimeltä, kaikkia kuitenkin myönteisessä yhteydessä.

Lautakuntatyö on tavallisesti aika tasaista puurtamista, josta voi vain sanoa että jonkunhan sekin on tehtävä. Korkeintaan kerran vaalikaudessa tulee sellainen tunne, että kuulee historian siipien hiljaa hiukan havisevan. Eilen oli sellainen hetki, kun päätimme terveyslautakunnassa palauttaa Apotti-tietojärjestelmähankkeen uudelleen valmisteltavaksi.

Kunnallispolitiikka on tiimityötä, joka poikkeaa tavallisesta joukkueurheilusta siinä, että joukkueet vaihtuvat koko ajan – useimmiten ennustettavasti, mutta joskus myös arvaamattomasti. Yksilösuorituksia on sen vuoksi yleensä mahdoton jäljittää, vaikka poliitikoilla onkin enemmän tai vähemmän narsistinen tapa lukea voitot omaksi ansiokseen (ja tappiot tietysti vastustajan tiliin).

Apotin (jolla tarkoitetaan pääkaupunkiseudun kuntien ja HUS:n yhteistä sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakastietojärjestelmää, tulipa sekin nyt tähän kirjoitettua mutta en aio tätä litaniaa toistella) valmistelun perustiiminä on minun näkökulmastani ollut Helsingin terveyslautakunta. Voin vilpittömästi kiittää Antti Iivanaista ja muita hankkeen vetäjiä siitä, että olemme saaneet alusta alkaen väliaikatietoja ja vastauksia kiperiinkin kysymyksiimme. IT-ammattilaisena on lautakunnan puheenjohtaja Jouko Malinen osannut sekä esittää hyviä kysymyksiä että kuunnella niitä.

Seuraavaksi tärkein joukkue on ollut vihreä ryhmämme, jossa terveyslautakunnan toisen jäsenen Tuuli Kousan ja varajäseneni Anu Korppi-Koskelan lisäksi ovat piipahdelleet sosiaalilautakunnan Sanna Vesikansa, kaupunginhallituksen Elina Moisio ja Ville Ylikahri ynnä sellaiset vihreät nörtit kuin Otso Kivekäs ja Joonas Lyytinen.

Näitä joukkueita ovat sitten osaltaan tukeneet monet tietojärjestelmien kanssa työskentelevät ja niistä kiinnostuneet tutut ja tuntemattomat kansalaiset, jotka ovat enimmäkseen pyytämättä tarjonnet tietämystään käyttöömme.

Monimutkaisetkin asiat loksahtavat yleensä paikoilleen, kun oikea hetki on tullut. Vihreässä valtuustoryhmässä käydyn keskustelun jälkeen sovimme, että kirjoitan palautusesityksen, jonka toimitan sitten myös sosiaalilautakunnalle. Näin tehtiin, ja oleellisesti saman sisältöisenä se lopulta hyväksyttiin kummassakin lautakunnassa.

Sannan kanssa saimme nimemme Helsingin Sanomien uutiseen. Taustalla oli kuitenkin mahtava joukko osaavia ihmisiä, joita ilman päätöksenteko olisi ollut huomattavasti vaikeampaa. Kiitos teille, ihmiset.

P.S. Apotti ei uponnut, toivottavasti. Uutta tietojärjestelmää tarvitaan kipeästi, ja toivon että lautakuntien antamat suuntaviivat auttavat tekemään siitä mahdollisimman hyvän. Parhaassa tapauksessa olemme onnistuneet muuttamaan julkisten tietojärjestelmien hankintatapaa koko Suomessa. Aika näyttää.