Helsingin Sanomat kertoo Nuuksion kansallispuiston ruuhkautuvan (Verkko-HS 26.9.) Haukkalammentiellä on vilkkaimpina lauantaipäivinä jopa 1,5 kilometrin jono autoja, jotka on pysäköity tien varrelle, pysäköintikiellosta huolimatta.

Nuuksioon pääsee bussilla sekä Siikajärven suunnasta että Nuuksionpään-Kattilan puolelta. Autottomana tunnen varsin hyvin nämä reitit, joita olen käyttänyt myös lasten kanssa liikkuessani kesät talvet. Kattilaan ei tosin kulje busseja kuin kesäkaudella, ja silloin on 85:n reitiltä todella pitkä ja tylsä maantiepatikointi Haukkalammelle.

Silti olen sitä mieltä, että joukkoliikenne on Nuuksiota suunniteltaessa unohdettu. Joka suunnassa bussi pudottaa matkustajansa jokseenkin viitoittamattomaan maastoon. Kunnollisen opastuksen äärelle päästäkseen on joko patikoitava ne pari tylsää kilometriä - tai hurautettava omalla autolla suoraan parkkipaikalle.

Kun lähes joka taloudessa on auto, niin kumpi vaihtoehto on houkuttelevampi?

Mikä ratkaisuksi?

Siikajärvelle rakennettiin pari vuotta sitten uutta pysäköintitilaa (bussin päätepysäkin tuntumaan!!). Samalla vaivalla olisi voitu pystyttää sen päätepysäkin viereen kunnon opastaulut ja vaikka kelvollinen levähdyskatos tulisijoineen päivineen. Kenties vielä parempi paikka "suurten massojen" opastuskeskukselle olisi Siikaranta-opistolla, jonne myös pääsee bussilla. Kenties kansallispuiston hallitus voisi tehdä yhteistyötä opiston kanssa? Luulisi opiston kahvilan hyötyvän myös retkeilijöistä.

Itäisemmästä Helsingistä katsoen Nuuksio on kohtuuttoman kaukana, etenkin niin kauan kun Kehä III:lla ei kulje nopeaa jokerilinjaa. Ratkaisun toinen osa on ilman muuta kunnollisen bussiliikenteen järjestäminen Sipoonkorven reunalle idässä. Silloin "oikeaan" metsään kaipaavien vaelluspainetta saataisiin ohjatuksi myös itään Nuuksiota rasittamasta. Kun Helsinki nyt laajenee siihen suuntaan ja kun Kaakkois-Helsinki saadaan Helsingin sisäisen liikenteen piiriin, olisi suorastaan tyhmää jättää vetämättä bussilinjaa sinne. Sen bussin päätepysäkille saisi sitten saman tien hyvän opastuskeskuksen, juuri sellaisen joka Nuuksiosta yhä puuttuu.

Ja sitten lappuliisat sakottamaan. On sinne Sipoonkorpeenkin nimittäin sen verran matkaa, että se houkuttelee omalla autolla retkeilijät parkkeeraamaan - laittomastikin.

P.S. Ruuhkaisimpanakin aikana Nuuksiosta löytyy aina sellaisiakin kolkkia, joissa ei ihmistä näy. Älä kuitenkaan luule, että paljastaisin salaiset hiljaisuuden laaksoni!